SKY-Opistossa opiskelijoiden tärkeimpiä oppimistavoitteita on toisten ihmisten kohtaaminen ja koskettaminen. Kauneudenhoitoalalla ollaan fyysisessä kontaktissa asiakkaiden, aluksi ventovieraidenkin ihmisten kanssa. Luonteva kanssakäyminen ja ”iholla” oleminen vaatii turvallista ja luotettavaa oppimisympäristöä ja ohjaajan tukea. Pienessä, yksialaisessa oppilaitoksessa opiskelijat tunnetaan yksilöinä, nimellä ja kasvotusten kommunikointi, sekä lähellä oleminen on osa asiakaspalvelijaksi kasvamista.
Miten digitaalisuus ja käsillä tekeminen kohtaavat? Tärkein oppimisympäristö SKY-Opistossa on Tähtipaja, jossa päivittäin palvelemme oppilaitoksen ulkopuolisia asiakkaita. Asiakkaat varaavat hoidot nykyisin lähes 80 %:sti sähköisen ajanvarauksen kautta. Käytössämme on myös sähköinen asiakaskortisto, jonne opiskelijat tallentavat tiedot kulloinkin tehdystä hoidosta sekä siinä käytetyistä tuotteista. Järjestelmä on ollut käytössämme kymmenisen vuotta ja olemme saaneet olla mukana kehittämässä sitä aina paremmin toiveita ja tarpeita vastavaksi. Pienessä työyhteisössä digitaalisuuden tuomat hyödyt ja muutokset eivät ole suuria harppauksia, etenemme askel askeleelta, yhdessä. Tämän lukuvuoden tavoitteina on uudistaa sähköisiä opetusmateriaaleja, esimerkiksi opetusvideoita ja QR koodeja hoitolaitteiden käyttöohjeisiin, sekä etsiä tarpeisiimme sopivin ratkaisu TO-jaksojen aikaiseen ohjaukseen ja raportointiin. SKY-opiston kehittäjäryhmä
0 Comments
AVA-instituutissa digimurros etenee aikaisemmasta poisoppimisen ja uusien toimintatapojen oppimisen kautta. Uutta toimintakulttuuria rakennetaan aktiivisen käytännön toimisen, kokeilemisen ja käytäntöön vakiinnuttamisen kautaa. "Muutos on tapahtunut vasta, kun toimimme ja ajattelemme uudella tavalla". Kehittäminen on myös aina asiakaslähtöistä. Tärkeitä periaatteita ovat opiskelijan näkökulma, työelämälähtöisyys yhteistoiminta. Henkilökunnan digimurroksessa tärkeää on asenne ja muutoshalukkuus, uudistusten tarvelähtöisyys, kokemuksellisuus ja ketteryys. Katso Katja Laurinollin ja Henna Salmelan esitys AVA-instituutin digimurroksesta täältä! Digikehittäminen on onnistunutta silloin, kun toimimme ja ajattelemme uudelle tavalla. Kuva: AVA-instituutti.
Asiakalähtöisyys on Helsinki Business Collegen digikehittelyn kulmakivi. Kuva: Helsinki Business College Primus-opiskelijahallintojärjestelmän HOPS-näkymä on niin epäselvä ja epäinformatiivinen, että opiskelijoiden on vaikea seurata opiskelijoidensa edistymistä. Päätetiin luoda moderni sovellus älypuhelimelle, josta opiskelija pystyy helposti seuraamaan opintojensa ja ammattiosaamisen edistymistä. Haluttiin, että opiskelijat ottavat vastuuta sovelluksen määrittelystä, suunnittelusta ja käyttöliittymän toteuttamisesta. Sovelluksen teknisemmästä toteutuksesta ja dataintegraatiosta vastaa tietohallinnon ohjelmistosuunnittelija ja tietoarkkitehtuurista vastaava kehittämispäällikkö. Sovellusta kehitetään ketterän ohjelmistokehitysmallin mukaisesti Minimum Viable Product –filosofialla, jossa työn tähtäin on saada aikaan lisäarvoa tuottava tuote mahdollisimman nopeasti ja pienillä resursseilla. Sovellus otetaan käyttöön syksyllä 2017. Teksti ja lisätietoja: koulutuspäällikkö Miikka Merikanto, etunimi.sukunimi [at] businesscollege.fi Helsinki Business Collegen opiskelijat ottivat vastuuta edistymisen seuranatasovelluksen kehittelystä. Kuva: Helsinki Business College
Avasin edellisen lähipäivän salama-alustuksessani Hämeen Ammattikorkeakoulun (HAMK) sipuli-visualisointia ja lupasin kirjoittaa siitä tarkemmin tänne yhteiseen blogiimme. Kuvio jäsentää organisaation toimijoille tarjolla olevien digiratkaisujen maailmaa, joka myös elää koko ajan. "Jatkuva kehitteillä olo on uusi normaali."
(Kuvio ei kuitenkaan kuvaa digikehittelyn strategista lähtökohtaa, joka on aina pedagoginen, eli hyvä ja laadukas oppiminen. Mainitsen tämän tässä nyt siksi, että aika ajoin sipulin satunnainen tarkastelija yltyy ihmettelemään miten voikin olla näin tekninen tulokulma oppimiseen. Siitä ei siis ole kyse tässä kuviossa.) Sipulin ydin "HAMKin valitsemat palvelut" tarkoittavat palveluja, jotka ovat käytössä kaikilla työntekijöillä ja jokaisessa tutkinnossa. Näihin tarjotaan koulutusta, ohjeita sekä Help Desk -tuki. Ne on myös integroitu keskenään siten, ettei erillisiä tunnuksia tarvita. Palvelut ovat pääosin myös HAMKin omalla palvelimella. "Järjestetyt palvelut" (sipulin seuraava kerros) sen sijaan tarkoittaa palveluja, joiden käytöstä eri koulutusohjelmien järjestäjät päättävät itse. Ne ovat käytössä esimerksi tutkintoon johtavissa verkkokoulutuksissa. Nämä palvelut eivät välttämättä ole HAMKin palvelimella. Yksittäiset opettajat eivät kuitenkaan päätä näitä itsenäisesti, jotta tutkintoa opiskelevilla opiskelijoilla olisi yhteneväiset käytänteet ja toimintatavat. Seuraava sipulin kerros on "HAMKin ulkopuoliset palvelut". Jos opettaja haluaa käyttää näitä palveluja, hän sitoutuu myös tukemaan opiskelijaa mahdollisissa teknisissä haasteissa, sillä Help Desk -tukea ei vielä toistaiseksi ole näihin palveluihin tarjolla. Nämäkin digityökalut ovat kuitenkin aika laajasti opettajien suosiossa opetuksen rikastajina. Sipuli on rakennettu pedagogisten kehittäjien, muun muassa e-kampustiimin, ja tietohallinnon asiantuntuntijoiden yhteistyönä. Sipulin ulointa kehää seurataan innokkaasti, tutkitaan ja kokeillaankin pienin eksperimentein. Onnistuneet kokeilut siirtyvät sipulin ulkokehiltä kohti ydintä. Toisaalta myös ytimestä pudotetaan aika ajoin järjestelmiä pois. Sipuli ei ole staattinen tilannekuva, se elää jatkuvasti. Sipulin hyöty? Sipuli on rauhoittanut vellovaa keskustelua siitä, mitä meillä oikein on käytössä ja tarjolla. Mitä saa käyttää ja mihin saa tukea? Lisäksi se on edistänyt organisaation jäsenten sitoutumista yhteisiin järjestelmiin ja myöskin järjestelmien tehokasta käyttöönottoa. Sipulilla vaikuttaa olevan sivutuotteena myönteinen positiivinen psykologinen vaikutus. "Tiedetään missä me mennään." Lue lisätietoa sipulimallin käytöstä organisaation digitalisaation kehihttämisessä Jaana Kullaslahden bloggauksesta: Sipulimalli yhteisen kehittämistyön keskiössä (Digilearnit-blogi, HAMK) Jaana johtaa HAMKin Ammatillisen opettajakorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -tutkimusryhmää. Essi Ryymin |
Digiosaava Esimies
Pääkaupunkiseudun yksityisten ammatillisten oppilaitosten johtajien digiosaamista, yhteistyötä ja parastamista. Arkisto
June 2017
Kategoriat
All
|