Jokainen tietää, ettei maratonille kannata lähteä kylmiltään. Maraton voi olla tavoite, mutta sen toteutumiseksi tarvitaan henkilökohtainen harjoitussuunnitelma. Jos lähtötilanteessa ei kokemusta lenkkeilystä ole lainkaan, kannattaa aloittaa kävelyllä. Me olemme erilaisia ja niin ovat lähtökohtamme myös mitä tulee digiloikkaan. Laajasalon opistossa emme ole pakottaneet ketään maratonille tai digiloikkimaan. Muutos on kuitenkin käynnissä ja se etenee yksilöiden kautta. Jokainen kulkee omaa tahtiaan. Johdon tehtävä on mahdollistaa muutos, sytyttää kipinä ja sallia kokeilut. Kannustamme digijumppaan, ei heti tarvitse loikata. Pientä yhteistä digijumppaa järjestimme, kun olimme koolla koko opetushenkilöstön kanssa Kiljavalla maaliskuussa suunnittelemassa seuraavaa lukuvuotta. Jumppa 1: Ota kolme kuvaa älyluurillasi ja siirrä ne Google Driveen opiston yhteiseen kuvakansioon. Jumppa 2: Mieti kolme avainsanaa, joilla kuvailet omaa opintolinjaa. Kirjaa hashtagit Google Drivessa jaettuun dokumenttiin. Ne opettajat, joille tämä oli tuttua puuhaa, neuvoivat kollegaa, joka oli ensimmäistä kertaa asian äärellä. Osa julkaisi suoraan sosiaalisen median kanaviin. Muutoksen kevät Muutos on purskeista. Se ei etene kuin luotijuna vaan muistuttaa pikemminkin kevään puhkeamista: tuolla näkyy sinivuokko ja kas, tuolla nousee jotain keltaista. Kohta keltaisia on aikamoinen joukko. Todellisuudessa aito muutos vaatii useamman kevään. Viisaammat ovat arvioineet, että vähänkin isomman muutoksen toteutumiseen menee keskimäärin kolme vuotta. Work goes happy –tapahtumassa Johtajuustaidon Kari I. Mattila muistutti, että johdon ja henkilöstön muutoskäyrä kulkee usein eritahtisesti innostuksen, epäilyn, vastustuksen, turhautumisen, pettymyksen, hyväksymisen ja uuden nousun maastossa. Kun johto on innoissaan uudesta asiasta ja valmis muutokseen, henkilöstö tarvitsee vielä aikaa makusteluun ja motivoitumiseen. Jos esimies hoputtaa tai painostaa, se vain kasvattaa jarrumiesten ja -naisten joukkoa. Kaksi vuotta sitten toteutettiin Laajasalon opiston verkkosivujen uusiminen. Tavoitteena oli entistä paremmin saada esille se, mitä kaikkea talossa tehdään. Samassa tajusimme, että tarvitsemme enemmän ja monipuolisempaa sisältöä sosiaalisen median kanaviimme, joista sitten ohjaamme sisältöä myös verkkosivuille. Ja tähän tarvittaisiin paljon sisällöntuottajia: opettajat ja opiskelijat kirjoittamaan blogeja ja ottamaan kuvia ja… Ei ihan mennyt niin kuin siinä yhdessä tv-ohjelmassa. Kerralla. Mutta kaksi vuotta myöhemmin kevät nytkähtää eteenpäin! Verkkosivuja työstetään nextille levelille. Muutosagenttiopettajat haluavat koulutusta julkaisujärjestelmään ja saavat sitä. Ensimmäinen opettajablogi julkaistaan. Ymmärrämme entistä paremmin sosiaalisen median toimintaa. Opiston henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen facebook-ryhmä elää ja voi hyvin., Google Classroom on käytössä viestinnän opintolinjoilla, somesuunnitelmakin on hyvässä vaiheessa. Hetkinen! Hidastetaan tässä. Kyllä, me teimme ensin ja sen jälkeen aloimme suunnitella. Aloimme ensin tehdä pienellä omaehtoisesti innostuneella porukalla sisältöä sosiaaliseen mediaan ja vasta sen jälkeen aloimme rakentaa suunnitelmaa. Ja kyllä, me olemme tehneet mokia, ja niitä tapahtuu vastaisuudessakin, mutta opimme koko ajan. Ehkä juuri virheistä oppii parhaiten, vaikka välillä kirpaiseekin. Samalla tavalla etenee Google Classroomin käyttöönotto: opettajalähtöisesti, kokeillen ja kehittäen. Kuvassa Laajasalon opiston opettajia. Suomen opettajat Anni ja Heikki perustivat Facebookiin julkisen ryhmän, jossa jumpataan kieltä kesäkuntoon 60 päivässä. Jäseniä ryhmään kertyi lyhyessä ajassa lähes 600. Teksti: Riitta Helander
Kirjoittaja toimii Laajasalon opistossa apulaisrehtorina ja opinto-ohjaajana.
0 Comments
AVA-instituutissa digimurros etenee aikaisemmasta poisoppimisen ja uusien toimintatapojen oppimisen kautta. Uutta toimintakulttuuria rakennetaan aktiivisen käytännön toimisen, kokeilemisen ja käytäntöön vakiinnuttamisen kautaa. "Muutos on tapahtunut vasta, kun toimimme ja ajattelemme uudella tavalla". Kehittäminen on myös aina asiakaslähtöistä. Tärkeitä periaatteita ovat opiskelijan näkökulma, työelämälähtöisyys yhteistoiminta. Henkilökunnan digimurroksessa tärkeää on asenne ja muutoshalukkuus, uudistusten tarvelähtöisyys, kokemuksellisuus ja ketteryys. Katso Katja Laurinollin ja Henna Salmelan esitys AVA-instituutin digimurroksesta täältä! Digikehittäminen on onnistunutta silloin, kun toimimme ja ajattelemme uudelle tavalla. Kuva: AVA-instituutti.
Asiakalähtöisyys on Helsinki Business Collegen digikehittelyn kulmakivi. Kuva: Helsinki Business College Primus-opiskelijahallintojärjestelmän HOPS-näkymä on niin epäselvä ja epäinformatiivinen, että opiskelijoiden on vaikea seurata opiskelijoidensa edistymistä. Päätetiin luoda moderni sovellus älypuhelimelle, josta opiskelija pystyy helposti seuraamaan opintojensa ja ammattiosaamisen edistymistä. Haluttiin, että opiskelijat ottavat vastuuta sovelluksen määrittelystä, suunnittelusta ja käyttöliittymän toteuttamisesta. Sovelluksen teknisemmästä toteutuksesta ja dataintegraatiosta vastaa tietohallinnon ohjelmistosuunnittelija ja tietoarkkitehtuurista vastaava kehittämispäällikkö. Sovellusta kehitetään ketterän ohjelmistokehitysmallin mukaisesti Minimum Viable Product –filosofialla, jossa työn tähtäin on saada aikaan lisäarvoa tuottava tuote mahdollisimman nopeasti ja pienillä resursseilla. Sovellus otetaan käyttöön syksyllä 2017. Teksti ja lisätietoja: koulutuspäällikkö Miikka Merikanto, etunimi.sukunimi [at] businesscollege.fi Helsinki Business Collegen opiskelijat ottivat vastuuta edistymisen seuranatasovelluksen kehittelystä. Kuva: Helsinki Business College
Avasin edellisen lähipäivän salama-alustuksessani Hämeen Ammattikorkeakoulun (HAMK) sipuli-visualisointia ja lupasin kirjoittaa siitä tarkemmin tänne yhteiseen blogiimme. Kuvio jäsentää organisaation toimijoille tarjolla olevien digiratkaisujen maailmaa, joka myös elää koko ajan. "Jatkuva kehitteillä olo on uusi normaali."
(Kuvio ei kuitenkaan kuvaa digikehittelyn strategista lähtökohtaa, joka on aina pedagoginen, eli hyvä ja laadukas oppiminen. Mainitsen tämän tässä nyt siksi, että aika ajoin sipulin satunnainen tarkastelija yltyy ihmettelemään miten voikin olla näin tekninen tulokulma oppimiseen. Siitä ei siis ole kyse tässä kuviossa.) Sipulin ydin "HAMKin valitsemat palvelut" tarkoittavat palveluja, jotka ovat käytössä kaikilla työntekijöillä ja jokaisessa tutkinnossa. Näihin tarjotaan koulutusta, ohjeita sekä Help Desk -tuki. Ne on myös integroitu keskenään siten, ettei erillisiä tunnuksia tarvita. Palvelut ovat pääosin myös HAMKin omalla palvelimella. "Järjestetyt palvelut" (sipulin seuraava kerros) sen sijaan tarkoittaa palveluja, joiden käytöstä eri koulutusohjelmien järjestäjät päättävät itse. Ne ovat käytössä esimerksi tutkintoon johtavissa verkkokoulutuksissa. Nämä palvelut eivät välttämättä ole HAMKin palvelimella. Yksittäiset opettajat eivät kuitenkaan päätä näitä itsenäisesti, jotta tutkintoa opiskelevilla opiskelijoilla olisi yhteneväiset käytänteet ja toimintatavat. Seuraava sipulin kerros on "HAMKin ulkopuoliset palvelut". Jos opettaja haluaa käyttää näitä palveluja, hän sitoutuu myös tukemaan opiskelijaa mahdollisissa teknisissä haasteissa, sillä Help Desk -tukea ei vielä toistaiseksi ole näihin palveluihin tarjolla. Nämäkin digityökalut ovat kuitenkin aika laajasti opettajien suosiossa opetuksen rikastajina. Sipuli on rakennettu pedagogisten kehittäjien, muun muassa e-kampustiimin, ja tietohallinnon asiantuntuntijoiden yhteistyönä. Sipulin ulointa kehää seurataan innokkaasti, tutkitaan ja kokeillaankin pienin eksperimentein. Onnistuneet kokeilut siirtyvät sipulin ulkokehiltä kohti ydintä. Toisaalta myös ytimestä pudotetaan aika ajoin järjestelmiä pois. Sipuli ei ole staattinen tilannekuva, se elää jatkuvasti. Sipulin hyöty? Sipuli on rauhoittanut vellovaa keskustelua siitä, mitä meillä oikein on käytössä ja tarjolla. Mitä saa käyttää ja mihin saa tukea? Lisäksi se on edistänyt organisaation jäsenten sitoutumista yhteisiin järjestelmiin ja myöskin järjestelmien tehokasta käyttöönottoa. Sipulilla vaikuttaa olevan sivutuotteena myönteinen positiivinen psykologinen vaikutus. "Tiedetään missä me mennään." Lue lisätietoa sipulimallin käytöstä organisaation digitalisaation kehihttämisessä Jaana Kullaslahden bloggauksesta: Sipulimalli yhteisen kehittämistyön keskiössä (Digilearnit-blogi, HAMK) Jaana johtaa HAMKin Ammatillisen opettajakorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -tutkimusryhmää. Essi Ryymin Keskupuiston ammattiopiston vieraina Espoossa Työskentelimme ensimmäisenä lähipäivänä Keskuspuiston ammattiopistossa, Arlainstituutin tiloissa Espoossa. Meidät toivotti sydämellisesti tervetulleeksi rehtori Sirpa Lukkala Keskuspuiston ammattiopistosta. Sirpa kertoi meille ammattiopiston tehtävästä ja toiminnasta. Visiona on olla ammatillisen eritysiopetuksen huippuosaaja vuonna 2020, mutta huippuosaaminen näkyy talon toiminnassa kaikin tavoin jo nyt! Ammattiopistossa opiskelee vuosittain noin tuhat nuorta. He tarvitsevat opiskeluunsa tukea esimerkiksi oppimisvaikeuksien, sosiaalisten, terveydellisten tai psyykkisten haasteiden vuoksi. Keskuspuiston opettajat ja muut ammattilaiset huolehtivat siitä, että kaikilla opiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään oppimiseen ja arkeen, työhön ja toimeentuloon. Keskuspuiston ammattiopiston työ on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen ja osallisuuden näkökulmasta. Lue lisää Sirpan esityksestä: Keskuspuiston ammattiopisto - Erityisesti sinulle (Sirpa Lukkala) Keskuspuiston ammattiopiston näkökulmia digitalisaation kehittämiseen kuulemme tarkemmin marraskuun lähipäivässä eli 24.11. 2016. Kuva: Keskuspuiston ammattiopiston opiskelijat toimivat ystävällisinä ja osaavina oppainamme päivän aikana. Oppilaitoksen kannustava ja positiivinen ilmapiiri on vierailijallekin lähes käsinkosketeltava. Helsinki Business Collegen kokonaisvaltainen malli digitalisoitumiseen Perehdymme jokaisessa lähipäivässä oppilaitosten digiratkaisuihin ja johtamisen hyviin käytänteisiin. Petri Edelmann esitteli meille Helsinki Business Collegen näkökulmia digitalisaatioon. HBC Oy on tehnyt mielenkiintoisen digitaalisuuskartoituksen, jonka avulla selvitettiin miten hyvin palvelut toimivat ja tarvitaanko jotakin lisää. Kartoituksessa selvisi, ettei tarvetta uusille palveluille ole, mutta sen sijaan nykyisissä on jonkin verran parannettavaa. Opiskelijoiden kehittämisideat ovat HBC:lle tärkeitä ja tervetulleita, sillä asiakasymmärrys ja asiakaslähtöinen kehittäminen ovat oppilaitoksen keskeisiä toimintaperiaatteita ja erityisvahvuuksia. Kartoituksen mukaan HBC:n opiskelijat ovat tällä hetkellä kuitenkin varsin tyytyväisiä opiskelussa käyttämiinsä digitaalisiin palveluihin ja niiden hydöytämiseen opiskelussa. Lisäksi Petri esitteli HBC OY:n tietovarastomallia - yhteistä tietopohjaa digitalisoinnille. Tämä kokonaisvaltainen ja systeeminen malli oppilaitoksen digitalisoinnin kehittämiseen herätti paljon kiinnostusta osallistujissa. HBC korostikin hyvän yhteistyön merkitystä tietohallinnon kanssa. Sovimme, että tietovarastomallin benchmarkkaajat voivat ottaa suoraan yhteyttä Petriin ja lähteä halutessaan oppimaan mallista tarkemmin opintoretkelle Helsinki Business Collegeen. Lue lisää Petrin esityksestä: Näkökulmia digitalisaatioon (Petri Edelmann, Helsinki Business College) Kuva: Työskentelimme lähipäivän aikana eri oppilaitoksista miksatuissa Parastusryhmissä sekä oman talon Ykkösryhmissä. Tietoa vaihdettiin ja jalostettiin tehokkaasti. Point College digikehittää strategisesti ja realistisesti työhyvinvointia unohtamatta Katriina Karkimo, Susanna Björkman ja Sari Gustafsson Point Collegesta esittelivät puheenvuorossaan esimiesten digityökaluja ja niiden kehittämistä. Point College on valittu useita kertoja Suomen parhaaksi ammatillisen koulutuksen tuloksellisuudessa. Collegen terveiset kaikille kehittäjille kuitenkin kuuluvat, ettei tuloksellisuus ole koskaan itsestäänselvyys - sitä on jatkuvasti ylläpidettävä ja kehitettävä! Point Collegen hyvien kokemusten mukaan oppilaitoksen digikehittelyn on nojattava vahvasti oppilaitoksen strategiaan ja laatutyöhön. Toiminnan tuloksellisuutta ja kannattavuutta seurataan systemaattisesti ja strategiaa kehitetään seurannan pohjalta. Laadunhallinta, riskienhallinta ja strateginen määrittely on synkronoitu yhteen ja käytettävä mittaristo antaa rationaalisen perustan jatkuvalle kehittämistyölle. Point College on kehittänyt henkilöstön osaamisen kehittämiseen työkaluksi osaamisympyrän, joka yhdistää sekä yksilön että organisaation kehittämistavoiteet. Osaamisympyrä löytyy sekä alla olevasta esityksestä että Point Collegen strategiasta. Myös työhyvinvointi ja realistinen muutosajattelu ovat Point Collegelle tärkeitä näkökulmia kaikessa toiminnassa. Organisaation ongelmiin löydetään ratkaisut ensisijaisesti talon sisältä yhteisen pohdinnan kautta. Lue Katriinan, Susannan ja Sarin innostava esitys täältä: Esimiesten digityökalut ja niiden kehittäminen ( Katriina Karkimo, Susanna Björkman ja Sari Gustafsson, Point College) Suosittelen myös perehtymään Point Collegen strategiaan ja parastelemaan sieltä erinomaisia esimerkkejä oman organisaation kehittämiseen: Point College (Porvoo, Borgå) - Vahvana kohti uutta. Strategia. Kuva: Keskuspuiston ammattiopisto huolehti osallistujien työhyvinvoinnista sekä virkistävän välipalan että huomaavaisten ja hyväntuulisten kohtaamisten avulla. Mikä voisi olla oma ajankohtainen kehittämimstehtävämme? Digiratkaisujen esittelyjen ja parastelun jälkeen valmennukseen osallistujat suunnittelivat alustavasti omaa esimiestyön kehittämishankettaan. Idealuonnoksia, jotka vielä elävät ja muuttuvat, koottiin yhteiseen Padet-pohjaan.
Kehittämistehtävä on avoin, sillä tarkoitus on rakentaa juuri sellainen kehittämistyö, joka on oppilaitokselle ajankohtainen ja mahdollinen toteuttaa juuri nyt käytettävissä olevalla resurssilla. Lähtökohtana on koolle kutsutun verkoston osaamisen hyödyntäminen - osallistujat sparraavat toisensa kehittämishankkeita ja tarjoavat ammattitatioaan ja osaamistaan esimiestyössä ja johtamisessa toisille esimiehille ja johtajille. Toinen kehittämistyön lähtökohta on sen kiinnostavuus juuri tässä verkostossa: mitä sellaista voisimme kokeilla tämän valmennuksen aikana, josta olisi hyötyä muillekin? Essi Ryymin Tervetuloa Digiosaava Esimies -valmennuksen ensimmäiseen lähipäivään Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikkaan Espooseen!
Ensimmäisen lähipäivän aikana perehdymme koulutuksen juoneen ja työskentelytapoihin sekä perustamme Parastus- ja Ykkösryhmät hyvien käytänteiden ja ideoiden metsästykseen ja jatkokehittelyyn. Kuulemme Helsinki Business Collegen sekä Point Collegen näkökulmia digitalisaatioon. Linkit: Lähipäivän 28.9. 2016 ohjelma ja työskentelyohjeet Parastusryhmien kokoonpanot ja ryhmätyölle varatutut tilat Essi Ryyminin salama-alustuksen diat Padlet-pohja Ykkösryhmätyöskentelyyn Tervetuloa! |
Digiosaava Esimies
Pääkaupunkiseudun yksityisten ammatillisten oppilaitosten johtajien digiosaamista, yhteistyötä ja parastamista. Arkisto
June 2017
Kategoriat
All
|