Tervetuloa jälleen jatkamaan yhteisessä hankkeessamme! Helmikuun teemana on "Digitalisaatio ja työelämäyhteistyö". Jatkamme myös oppilaitoskohtaisten hankkeiden kehittelyä.
Koulutustuokiomme järjestetään 9.2. 2017 klo 9:00-10:00 verkossa. Lue aiheesta ja verkkosessioon liittymisestä tarkemmin tästä ohjelmista. Verkkotapaamisen jälkeen omat kehittämisryhmät jatkavat kehittämishankkeen viimeistelyä tai tuottavat valmiista tuotoksesta tai kokeilusta lyhyen kuvauksen tänne blogiimme. Ohjelmassa lisätietoja myös tästä. Useat tiimit ovatkin jo saaneet digiloikkaansa jälleen harppauksia eteenpäin. Kehittämistyö on jo valmis ja kiikarit tarkennettu kohti tulevaa. Vapaaehtoisena inspiraatiotehtävänä valmistuneille ryhmille on harjoitella tulevaisuuden lukutaitoa enemmänkin ja laatia oman oppilaitoksen tulevaisuusskenaario. Skenaario voi tähdätä joko vuoden, viiden vuoden tai 20 vuoden päähän. Tyyli ja toteutustapa on vapaa. Tulevaisuusskenaario on aina enemmän tai vähemmän ajatusleikki tai sormiharjoitus tänään tässä ja nyt; työhön voi tarttua siis myös kepeästi ja mielikuvituksella. Innoitusta voi hakea muun muassa seuraavista ajankohtaisista tulevaisuuskatsauksista: 1.) Työ 2040. Skenaarioita työn tulevaisuudesta, Demos Helsinki 2.) Uusimaa 2050. Uudenmaan tulevaisuustarkastelu. Tulevaisuusnäkymiä voi tutkailla myös tekemällä testin tulevaisuustaidoista. Innostusta ja tulevaisuususkoa alkaneeseen vuoteen!
0 Comments
Teksti: Anne Laitinen, Keskuspuiston Ammattiopisto Reipas kolme vuotta sitten aloittaessani Keskuspuiston ammattiopiston viestintäpäällikkönä, tulin taloon aikana, jolloin sisäisen viestinnän haasteet olivat pinnalla. Monialaisessa organisaatiossa tietoa on paljon ja se voi olla sirpaleista ja irrallista. Kanavia oli käytössä useita (intra, sähköposti, Yammer, verkkolevyt, paperitiedotteet, pilvipalvelut, some-ryhmät jne.), eivätkä niiden käyttötarkoitukset olleet täysin selkeät henkilöstölle. Henkilöstöä oli aktivoitu some-kanavien käytön opetteluun Yammerin avulla. Yammer oli kuitenkin jäänyt vain parinkymmenen aktiivikäyttäjän varaan, vaikka kanavassa jaettiin paljon todella hyödyllistä tietoa. Tieto ei siis tavoittanut niitä, joiden sen piti tavoittaa. KonMari-hattu päähän ja sisäisten viestintäkanavien perkuuseen siis. Halusin yhdistää intran pysyväisluontoisen tietopankin ja yammermaisen kommunikointimahdollisuuden. Myöhemmin ratkaisulle löytyi nimikin, Sosiaalinen intranet. Pitkä ja monivaiheinen projekti sisälsi selvitystyötä, palveluntuottajien tapaamisia, henkilöstökyselyitä ja keskusteluita. Projekti laajeni koko Invalidisäätiön kattavaksi. Intran alustaksi valikoitu Stato, joka on tamperelaisyrityksen itse toteuttama. Puolensa ja puolensa tässä alustassa: Stato kyllä on muokattavissa moneksi, mutta projektin aikataulu venyi ja paukkui merkittävästi ja osa bugeista odottaa vielä korjaustaan. Rakennusprojekti valmistui vihdoin elokuussa 2016, jolloin intra avautui koko henkilöstölle. Intra vaatii toistaiseksi sisäänkirjautumisen, sillä jokainen operoi siellä tunnistettavasti omana itsenään. Sisällöntuottajilla on erilaisia rooleja. Pääkäyttäjiä on kaksi (viestintä), sisällöntuottajia parisenkymmentä (laajat käyttöoikeudet) ja peruskäyttäjiä satoja (rajoitetut käyttöoikeudet). Peruskäyttäjillä on oikeus tuottaa hyvä tietää -uutisia, kommentoida, tykätä, aloittaa avoimia keskusteluita, myydä tuotteita kirpputorilla ja perustaa ryhmätyötiloja. Intrasta löytyy edellisten sekä pysyväisluontoisen tietovaraston (infopankin) lisäksi koko Säätiön kattava kalenteri, uutiset, hanke-esittelyt, pika-gallup sekä some-virtaus (nostot some-julkaisuista henkilöstön tiedoksi). Sisällöntuottajat ja pääkäyttäjät huolehtivat muusta. Tietoa, uutiset ja keskustelukanava on nyt tarjoilla yhdessä paikassa, kompaktissa paketissa ja helposti saavutettavissa. Intraan pääsee mistä vain ja millä tahansa laitteella. Asioita ei enää tarvitse hakea eri lähteistä. "Katso intrasta" on nyt vastaus useimpiin kysymyksiin. Henkilöstölle on annettu ohje ottaa vastuu omasta tiedonsaanistaan. Tämä tarkoittaa minimissään Uutiset-osion lukemista päivittäin. Matka on vielä alussa. Uuden kanavan myötä olemme ottamassa käyttöön myös uutta viestintäkulttuuria, joka vie toisilla enemmän - toisilla vähemmän aikaa. Annen esitys 24.11. 2016 täältä! Valmennuksen toisena päivänä vierailimme Helsingin Malmilla Helmessä. Helmi on vuonna 1957 perustettu Helsingin Malmilla toimiva toisen asteen ammatillinen oppilaitos, joka tarjoaa liiketalouden ja matkailualan perus- ja ammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta. Helmellä on myös OKM:n myöntämä valtakunnallisen urheiluopilaitoksen asema. Meidät vastaanotti aikuiskoulutusjohtaja Tiina Lähteenoja-Niemelä, joka esitteli meille Helmen ajankohtaisia uutisia ja toimintaa. Helmen toimintaperiaatteisiin kuuluu yhteistyö ja dialogi suomalaisten ja kansainvälisten yritysten, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Helmessä toteutetaan tiimiorganisaatiomallia, joka mahdollista eri oppiaineiden tehokkaan yhdistelyn. Yrittäjähenkisyys ja kansainvälisyys sekä muutoksen johtaminen ovat Helmelle tärkeitä. Opetuksessa kehitellään jatkuvasti uusia, monimuotoisia ja innovatiivisia toimintatapoja ja myös opiskelijoiden yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä asennetta tuetaan jatkuvasti. Sosiaalinen media on oppilaitoksen aktiivisessa käytössä. Matkailualan opiskelijat toimivat oppainamme Helmen viihtyisissä ja monimuotoisissa tiloissa. Katso matkailualan opiskelijoiden Helmi-video täältä! Näkökulmia digitalisaatioon Päivän teemana oli sosiaalinen media pedagogisen johtamisen välineenä. Yhteisen alustuksen jälkeen päätettiin työskennellä oman organisaation kehittämishankkeen parissa. Kehittämishankkeet käynnistettiin syyskuun tapaamisessa ja ne esitellään valmennuksen viimeisenä lähipäivänä eli 27.4. 2016. Verkko-opetuksen kehittämispäällikkö Seppo Telinkangas esitteli Helmen henkilöstön digiosaamisen kehittämistä. Katso mainio esitys videoklippinä (5min) täältä! Helmen lisäksi digikehittelyä esitteli myös Anne Laitinen Keskuspuiston oppilaitoksesta. Annen esitys ja kirjoitus löytyy omasta postauksestaan. Valmennuksen seuraava tapaaminen on torstaina 9.2. 2016 verkossa. Teemana on tällöin digitalisaatio ja työelämäyhteistyö. Salama-alustukset digikehittelystään pitävät SKY-opisto ja AVA-instituutti. Tervetuloa pohtimaan sosiaalisen median käyttöä pedagogisen johtajan työssä. Päivän aineistot löytyvät tästä postauksesta:
Päivän ohjelma Essi Ryyminin esitys: Sosiaalinen media pedagogisen johtajan työvälineenä Todaysmeet-taustakanava Kuva: HAMK Avasin edellisen lähipäivän salama-alustuksessani Hämeen Ammattikorkeakoulun (HAMK) sipuli-visualisointia ja lupasin kirjoittaa siitä tarkemmin tänne yhteiseen blogiimme. Kuvio jäsentää organisaation toimijoille tarjolla olevien digiratkaisujen maailmaa, joka myös elää koko ajan. "Jatkuva kehitteillä olo on uusi normaali."
(Kuvio ei kuitenkaan kuvaa digikehittelyn strategista lähtökohtaa, joka on aina pedagoginen, eli hyvä ja laadukas oppiminen. Mainitsen tämän tässä nyt siksi, että aika ajoin sipulin satunnainen tarkastelija yltyy ihmettelemään miten voikin olla näin tekninen tulokulma oppimiseen. Siitä ei siis ole kyse tässä kuviossa.) Sipulin ydin "HAMKin valitsemat palvelut" tarkoittavat palveluja, jotka ovat käytössä kaikilla työntekijöillä ja jokaisessa tutkinnossa. Näihin tarjotaan koulutusta, ohjeita sekä Help Desk -tuki. Ne on myös integroitu keskenään siten, ettei erillisiä tunnuksia tarvita. Palvelut ovat pääosin myös HAMKin omalla palvelimella. "Järjestetyt palvelut" (sipulin seuraava kerros) sen sijaan tarkoittaa palveluja, joiden käytöstä eri koulutusohjelmien järjestäjät päättävät itse. Ne ovat käytössä esimerksi tutkintoon johtavissa verkkokoulutuksissa. Nämä palvelut eivät välttämättä ole HAMKin palvelimella. Yksittäiset opettajat eivät kuitenkaan päätä näitä itsenäisesti, jotta tutkintoa opiskelevilla opiskelijoilla olisi yhteneväiset käytänteet ja toimintatavat. Seuraava sipulin kerros on "HAMKin ulkopuoliset palvelut". Jos opettaja haluaa käyttää näitä palveluja, hän sitoutuu myös tukemaan opiskelijaa mahdollisissa teknisissä haasteissa, sillä Help Desk -tukea ei vielä toistaiseksi ole näihin palveluihin tarjolla. Nämäkin digityökalut ovat kuitenkin aika laajasti opettajien suosiossa opetuksen rikastajina. Sipuli on rakennettu pedagogisten kehittäjien, muun muassa e-kampustiimin, ja tietohallinnon asiantuntuntijoiden yhteistyönä. Sipulin ulointa kehää seurataan innokkaasti, tutkitaan ja kokeillaankin pienin eksperimentein. Onnistuneet kokeilut siirtyvät sipulin ulkokehiltä kohti ydintä. Toisaalta myös ytimestä pudotetaan aika ajoin järjestelmiä pois. Sipuli ei ole staattinen tilannekuva, se elää jatkuvasti. Sipulin hyöty? Sipuli on rauhoittanut vellovaa keskustelua siitä, mitä meillä oikein on käytössä ja tarjolla. Mitä saa käyttää ja mihin saa tukea? Lisäksi se on edistänyt organisaation jäsenten sitoutumista yhteisiin järjestelmiin ja myöskin järjestelmien tehokasta käyttöönottoa. Sipulilla vaikuttaa olevan sivutuotteena myönteinen positiivinen psykologinen vaikutus. "Tiedetään missä me mennään." Lue lisätietoa sipulimallin käytöstä organisaation digitalisaation kehihttämisessä Jaana Kullaslahden bloggauksesta: Sipulimalli yhteisen kehittämistyön keskiössä (Digilearnit-blogi, HAMK) Jaana johtaa HAMKin Ammatillisen opettajakorkeakoulun Digitaaliset ratkaisut -tutkimusryhmää. Essi Ryymin Keskupuiston ammattiopiston vieraina Espoossa Työskentelimme ensimmäisenä lähipäivänä Keskuspuiston ammattiopistossa, Arlainstituutin tiloissa Espoossa. Meidät toivotti sydämellisesti tervetulleeksi rehtori Sirpa Lukkala Keskuspuiston ammattiopistosta. Sirpa kertoi meille ammattiopiston tehtävästä ja toiminnasta. Visiona on olla ammatillisen eritysiopetuksen huippuosaaja vuonna 2020, mutta huippuosaaminen näkyy talon toiminnassa kaikin tavoin jo nyt! Ammattiopistossa opiskelee vuosittain noin tuhat nuorta. He tarvitsevat opiskeluunsa tukea esimerkiksi oppimisvaikeuksien, sosiaalisten, terveydellisten tai psyykkisten haasteiden vuoksi. Keskuspuiston opettajat ja muut ammattilaiset huolehtivat siitä, että kaikilla opiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään oppimiseen ja arkeen, työhön ja toimeentuloon. Keskuspuiston ammattiopiston työ on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen ja osallisuuden näkökulmasta. Lue lisää Sirpan esityksestä: Keskuspuiston ammattiopisto - Erityisesti sinulle (Sirpa Lukkala) Keskuspuiston ammattiopiston näkökulmia digitalisaation kehittämiseen kuulemme tarkemmin marraskuun lähipäivässä eli 24.11. 2016. Kuva: Keskuspuiston ammattiopiston opiskelijat toimivat ystävällisinä ja osaavina oppainamme päivän aikana. Oppilaitoksen kannustava ja positiivinen ilmapiiri on vierailijallekin lähes käsinkosketeltava. Helsinki Business Collegen kokonaisvaltainen malli digitalisoitumiseen Perehdymme jokaisessa lähipäivässä oppilaitosten digiratkaisuihin ja johtamisen hyviin käytänteisiin. Petri Edelmann esitteli meille Helsinki Business Collegen näkökulmia digitalisaatioon. HBC Oy on tehnyt mielenkiintoisen digitaalisuuskartoituksen, jonka avulla selvitettiin miten hyvin palvelut toimivat ja tarvitaanko jotakin lisää. Kartoituksessa selvisi, ettei tarvetta uusille palveluille ole, mutta sen sijaan nykyisissä on jonkin verran parannettavaa. Opiskelijoiden kehittämisideat ovat HBC:lle tärkeitä ja tervetulleita, sillä asiakasymmärrys ja asiakaslähtöinen kehittäminen ovat oppilaitoksen keskeisiä toimintaperiaatteita ja erityisvahvuuksia. Kartoituksen mukaan HBC:n opiskelijat ovat tällä hetkellä kuitenkin varsin tyytyväisiä opiskelussa käyttämiinsä digitaalisiin palveluihin ja niiden hydöytämiseen opiskelussa. Lisäksi Petri esitteli HBC OY:n tietovarastomallia - yhteistä tietopohjaa digitalisoinnille. Tämä kokonaisvaltainen ja systeeminen malli oppilaitoksen digitalisoinnin kehittämiseen herätti paljon kiinnostusta osallistujissa. HBC korostikin hyvän yhteistyön merkitystä tietohallinnon kanssa. Sovimme, että tietovarastomallin benchmarkkaajat voivat ottaa suoraan yhteyttä Petriin ja lähteä halutessaan oppimaan mallista tarkemmin opintoretkelle Helsinki Business Collegeen. Lue lisää Petrin esityksestä: Näkökulmia digitalisaatioon (Petri Edelmann, Helsinki Business College) Kuva: Työskentelimme lähipäivän aikana eri oppilaitoksista miksatuissa Parastusryhmissä sekä oman talon Ykkösryhmissä. Tietoa vaihdettiin ja jalostettiin tehokkaasti. Point College digikehittää strategisesti ja realistisesti työhyvinvointia unohtamatta Katriina Karkimo, Susanna Björkman ja Sari Gustafsson Point Collegesta esittelivät puheenvuorossaan esimiesten digityökaluja ja niiden kehittämistä. Point College on valittu useita kertoja Suomen parhaaksi ammatillisen koulutuksen tuloksellisuudessa. Collegen terveiset kaikille kehittäjille kuitenkin kuuluvat, ettei tuloksellisuus ole koskaan itsestäänselvyys - sitä on jatkuvasti ylläpidettävä ja kehitettävä! Point Collegen hyvien kokemusten mukaan oppilaitoksen digikehittelyn on nojattava vahvasti oppilaitoksen strategiaan ja laatutyöhön. Toiminnan tuloksellisuutta ja kannattavuutta seurataan systemaattisesti ja strategiaa kehitetään seurannan pohjalta. Laadunhallinta, riskienhallinta ja strateginen määrittely on synkronoitu yhteen ja käytettävä mittaristo antaa rationaalisen perustan jatkuvalle kehittämistyölle. Point College on kehittänyt henkilöstön osaamisen kehittämiseen työkaluksi osaamisympyrän, joka yhdistää sekä yksilön että organisaation kehittämistavoiteet. Osaamisympyrä löytyy sekä alla olevasta esityksestä että Point Collegen strategiasta. Myös työhyvinvointi ja realistinen muutosajattelu ovat Point Collegelle tärkeitä näkökulmia kaikessa toiminnassa. Organisaation ongelmiin löydetään ratkaisut ensisijaisesti talon sisältä yhteisen pohdinnan kautta. Lue Katriinan, Susannan ja Sarin innostava esitys täältä: Esimiesten digityökalut ja niiden kehittäminen ( Katriina Karkimo, Susanna Björkman ja Sari Gustafsson, Point College) Suosittelen myös perehtymään Point Collegen strategiaan ja parastelemaan sieltä erinomaisia esimerkkejä oman organisaation kehittämiseen: Point College (Porvoo, Borgå) - Vahvana kohti uutta. Strategia. Kuva: Keskuspuiston ammattiopisto huolehti osallistujien työhyvinvoinnista sekä virkistävän välipalan että huomaavaisten ja hyväntuulisten kohtaamisten avulla. Mikä voisi olla oma ajankohtainen kehittämimstehtävämme? Digiratkaisujen esittelyjen ja parastelun jälkeen valmennukseen osallistujat suunnittelivat alustavasti omaa esimiestyön kehittämishankettaan. Idealuonnoksia, jotka vielä elävät ja muuttuvat, koottiin yhteiseen Padet-pohjaan.
Kehittämistehtävä on avoin, sillä tarkoitus on rakentaa juuri sellainen kehittämistyö, joka on oppilaitokselle ajankohtainen ja mahdollinen toteuttaa juuri nyt käytettävissä olevalla resurssilla. Lähtökohtana on koolle kutsutun verkoston osaamisen hyödyntäminen - osallistujat sparraavat toisensa kehittämishankkeita ja tarjoavat ammattitatioaan ja osaamistaan esimiestyössä ja johtamisessa toisille esimiehille ja johtajille. Toinen kehittämistyön lähtökohta on sen kiinnostavuus juuri tässä verkostossa: mitä sellaista voisimme kokeilla tämän valmennuksen aikana, josta olisi hyötyä muillekin? Essi Ryymin Tervetuloa Digiosaava Esimies -valmennuksen ensimmäiseen lähipäivään Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikkaan Espooseen!
Ensimmäisen lähipäivän aikana perehdymme koulutuksen juoneen ja työskentelytapoihin sekä perustamme Parastus- ja Ykkösryhmät hyvien käytänteiden ja ideoiden metsästykseen ja jatkokehittelyyn. Kuulemme Helsinki Business Collegen sekä Point Collegen näkökulmia digitalisaatioon. Linkit: Lähipäivän 28.9. 2016 ohjelma ja työskentelyohjeet Parastusryhmien kokoonpanot ja ryhmätyölle varatutut tilat Essi Ryyminin salama-alustuksen diat Padlet-pohja Ykkösryhmätyöskentelyyn Tervetuloa! |
Digiosaava Esimies
Pääkaupunkiseudun yksityisten ammatillisten oppilaitosten johtajien digiosaamista, yhteistyötä ja parastamista. Arkisto
June 2017
Kategoriat
All
|