Osaava digi –hankkeessa on mukana kahdeksan oppilaitosta pääkaupunkiseudulta. Jo pelkästään hankkeen projektiryhmän kautta syntyy uusia yhteyksiä, mutta tällä kertaa osamotiiveina yhteisten esimieskoulutusten järjestämisessä olivat verkostoituminen ja oppilaitosten välinen benchmarkkaus. Kaikki oppilaitokset kamppailevat suunnilleen samojen ongelmien kanssa, ja tässä syntyneiden kontaktien toivotaan kantavan vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin.

Point Collegessa hyödynsimme benchmarkkaus-mahdollisuutta pariinkin otteeseen: meillä oli vierailija sekä Keskuspuiston ammattiopistosta että Liiketalousopisto Perhosta kertomassa heidän omista käytänteistään. Kuuntelimme vieraitamme tarkasti ja molemmista käynneistä jäi itämään uusia ajatuksia, joita nyt laitamme käytäntöön muitten hankkeitten tuella.

Muuten Osaava digi -hankkeessa olemme kehittäneet tieto- ja viestintätekniikan osaamista ja
hyväksikäyttöä: esimiestyössä kehittämiskohteina ovat olleet opetuksen resurssisuunnittelu, hankehallinto ja yleinen digiosaaminen. Verkoston yhteisistä teemoista osuivat aiheet meillä yksiin some-strategian ja oppilaitoksen tietohallinto-ohjelman kehittämisen kohdalla.

Meillä oli Osaava digissä mukana useita eri vastuualueiden esimiehiä, ja kun katsoo liitteenä olevia kehittämistoimiamme, on toimenpidevalikoima yllättävän runsas. Askeleet eivät olleet suuren suuria, mutta vievät koko ajan eteenpäin. Kuten Laajasalon opiston Riitta Helander kirjoitti aiemmin tässä samassa blogissa: digikehittäminen ei ole pelkkää loikkimista. Toisinaan on viisasta ottaa laajalla joukolla pieniä askeleita sen sijaan, että tehtäisiin iso hyppäys yhdessä asiassa. Syvällinen muutos on kuitenkin aina hidasta ja todella suuret uudistukset sisäistetään kunnolla vasta pitemmän ajan kuluessa.

Osaava digi -hankkeen toiminta Point Collegessa 2016-2017 (PP-esitys)
Osaava digi Point Collegessa 2016-2017 (juliste, PDF)
 
Katriina Karkimo
Tietotekniikan opetuskäytön projektipäällikkö
Point College
[email protected]

Strategia osana arkipäivää

Digiosaava esimies –koulutuskokonaisuuden päätöspaneelissa keskustelu sivusi strategian toteutumista digikehittämisen tuella. Point Collegen henkilöstössä on suoritettu isommalla joukolla yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa, mikä suorastaan pakottaa tutkinnon suorittajan pohtimaan strategian toteutumista. Tutkintotilaisuuksien yhteydessä oppilaitosarvioijamme sanoi, että hän on huomannut meillä strategian toimivan arjen työkaluna voimakkaammin kuin monessa muussa organisaatiossa.

Itsekin kyseiseen johtamiskoulutukseen osallistuneena olen huomannut, miten johdonmukaisuus kasvaa, kun kaikki kehittämistyö suunnataan tukemaan strategiaa. Näin taataan myös se, että valittu strategia todella toteutuu eikä jää pelkäksi kuivaksi fraseologiaksi.

Ja vaikka työskentelemme hyvinkin digitaalispainotteisessa ympäristössä, voi joskus klassinen huoneentaulu puolustaa paikkaansa. Niinpä kuvassa on Point Collegen neuvotteluhuone, jossa strategia muistuttaa olemassa olostaan oikein hopeisissa raameissa.

ICT ja strategia

Kun ajatellaan erityisesti tietojenkäsittelyn kehittämistä, tulisi sen myös osaltaan tukea strategian toteutumista. Pelkkä trendien harjalla pysyminen ei riitä määrittämään tietohallinnon tavoitteita. Vaikka strategia itsessään ei sisällä suoria mainintoja tietojärjestelmien tai tietotekniikan hyödyntämisestä, organisoidaan tietohallinto kuitenkin niin, että johtoajatuksena on aina tuki strategian toteutumiselle.

Mikäli tietotekniikan rooli on jo sisällytetty strategiaan, voi se näkyä siellä kahdella tavalla: joko niin, että strategiassa kuvataan, miten sitä tuetaan tietotekniikalla. Toinen vaihtoehto on se, että valittu strategia jo itsessään perustuu tietotekniikan antamiin mahdollisuuksiin.
Oppilaitoksen strategiassa digitalisaatio voi näkyä esimerkiksi mainintoina sähköisistä oppimisympäristöistä, moderneista työvälineistä tai henkilöstön osaamisen tuesta. Tai sitten oppilaitoksen strategia voi suoraan perustua digitalisaation hyödyntämiseen: tarjoamme koko maan alueella etäopetusta verkon kautta, teemme tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa käyttäen sähköisiä ympäristöjä, meillä opiskelija pääsee harjoittelemaan simulaatiotyökaluilla ennen varsinaiseen työympäristöön siirtymistä.

Strategia velvoittaa, joten kannattaa pitää mielessä, että digitalisaatiota voi edistää tehokkaasti ottamalla sen osaksi strategiaa.

Katriina Karkimo
Tietotekniikan opetuskäytön projektipäällikkö
[email protected]

Tervetuloa viimeiseen lähipäiväämme 27.4. 2017, jolloin Antti Loukola toivottaa meidät tervetulleeksi Suomen Liikemiesten Kauppaopistoon (Helsinki Business College) Pasilaan (Rautatieläisenkatu 5).
 
Päivän teemana on muutosjohtajuus ja askeleet tulevaisuuteen. Tiina Lähteenoja-Niemelä
Perho Liiketalousopistosta kertoo oppilaitosten yhdistämisen onnistumisista, haasteista
ja muutosjohtajuudesta. Tiinan esitys on ladattavissa täältä.

Essi Ryymin alustaa oppilaitosten johtamisesta kohti tulevaisuutta, digiloikkaa tästä eteenpäin. Essin esityksen diat löytyvät täältä.

Tutustumme myös toistemme kehittämiskeisseihin Näyttelygalleriassa ja pohdimme paneelikeskustelussa tulevaisuuden konkreettista tekemistä oppilaitoksissa. Paneelin osallistujat ovat:
 
Miikka Merikanto, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto
Liisa Metsola, Keskuspuiston ammattiopisto
Riitta Helander, Laajasalon Opisto
Katriina Klen, Perho Liiketalousopisto
Katja Utti-Lankinen, Point College

Toteutamme paneelikeskustelun Kalamaljana, eli kuka tahansa yleisöstä voi saapua mukaan keskusteluun ja myös poistua vapaasti. Faslilitaattori auttaa tarvittaessa koreografiassa.

Iloisesti tervetuloa!

Jokainen tietää, ettei maratonille kannata lähteä kylmiltään. Maraton voi olla tavoite, mutta sen toteutumiseksi tarvitaan henkilökohtainen harjoitussuunnitelma. Jos lähtötilanteessa ei kokemusta lenkkeilystä ole lainkaan, kannattaa aloittaa kävelyllä. Me olemme erilaisia ja niin ovat lähtökohtamme myös mitä tulee digiloikkaan. Laajasalon opistossa emme ole pakottaneet ketään maratonille tai digiloikkimaan. Muutos on kuitenkin käynnissä ja se etenee yksilöiden kautta. Jokainen kulkee omaa tahtiaan. Johdon tehtävä on mahdollistaa muutos, sytyttää kipinä ja sallia kokeilut. Kannustamme digijumppaan, ei heti tarvitse loikata.

Pientä yhteistä digijumppaa järjestimme, kun olimme koolla koko opetushenkilöstön kanssa Kiljavalla maaliskuussa suunnittelemassa seuraavaa lukuvuotta.

Jumppa 1: Ota kolme kuvaa älyluurillasi ja siirrä ne Google Driveen opiston yhteiseen kuvakansioon.

Jumppa 2: Mieti kolme avainsanaa, joilla kuvailet omaa opintolinjaa. Kirjaa hashtagit Google Drivessa jaettuun dokumenttiin.

Ne opettajat, joille tämä oli tuttua puuhaa, neuvoivat kollegaa, joka oli ensimmäistä kertaa asian äärellä. Osa julkaisi suoraan sosiaalisen median kanaviin.

Muutoksen kevät

Muutos on purskeista. Se ei etene kuin luotijuna vaan muistuttaa pikemminkin kevään puhkeamista: tuolla näkyy sinivuokko ja kas, tuolla nousee jotain keltaista. Kohta keltaisia on aikamoinen joukko. Todellisuudessa aito muutos vaatii useamman kevään. Viisaammat ovat arvioineet, että vähänkin isomman muutoksen toteutumiseen menee keskimäärin kolme vuotta.

Work goes happy –tapahtumassa Johtajuustaidon Kari I. Mattila muistutti, että johdon ja henkilöstön muutoskäyrä kulkee usein eritahtisesti innostuksen, epäilyn, vastustuksen, turhautumisen, pettymyksen, hyväksymisen ja uuden nousun maastossa. Kun johto on innoissaan uudesta asiasta ja valmis muutokseen, henkilöstö tarvitsee vielä aikaa makusteluun ja motivoitumiseen. Jos esimies hoputtaa tai painostaa, se vain kasvattaa jarrumiesten ja -naisten joukkoa.

Kaksi vuotta sitten toteutettiin Laajasalon opiston verkkosivujen uusiminen. Tavoitteena oli entistä paremmin saada esille se, mitä kaikkea talossa tehdään. Samassa tajusimme, että tarvitsemme enemmän ja monipuolisempaa sisältöä sosiaalisen median kanaviimme, joista sitten ohjaamme sisältöä myös verkkosivuille. Ja tähän tarvittaisiin paljon sisällöntuottajia: opettajat ja opiskelijat kirjoittamaan blogeja ja ottamaan kuvia ja…

Ei ihan mennyt niin kuin siinä yhdessä tv-ohjelmassa. Kerralla.

Mutta kaksi vuotta myöhemmin kevät nytkähtää eteenpäin! Verkkosivuja työstetään nextille levelille. Muutosagenttiopettajat haluavat koulutusta julkaisujärjestelmään ja saavat sitä. Ensimmäinen opettajablogi julkaistaan. Ymmärrämme entistä paremmin sosiaalisen median toimintaa. Opiston henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen facebook-ryhmä elää ja voi hyvin., Google Classroom on käytössä viestinnän opintolinjoilla, somesuunnitelmakin on hyvässä vaiheessa.

Hetkinen! Hidastetaan tässä. Kyllä, me teimme ensin ja sen jälkeen aloimme suunnitella. Aloimme ensin tehdä pienellä omaehtoisesti innostuneella porukalla sisältöä sosiaaliseen mediaan ja vasta sen jälkeen aloimme rakentaa suunnitelmaa. Ja kyllä, me olemme tehneet mokia, ja niitä tapahtuu vastaisuudessakin, mutta opimme koko ajan. Ehkä juuri virheistä oppii parhaiten, vaikka välillä kirpaiseekin. Samalla tavalla etenee Google Classroomin käyttöönotto: opettajalähtöisesti, kokeillen ja kehittäen.

Kuvassa Laajasalon opiston opettajia. Suomen opettajat Anni ja Heikki perustivat Facebookiin julkisen ryhmän, jossa jumpataan kieltä kesäkuntoon 60 päivässä. Jäseniä ryhmään kertyi lyhyessä ajassa lähes 600.

Teksti: Riitta Helander
Kirjoittaja toimii Laajasalon opistossa apulaisrehtorina ja opinto-ohjaajana.

SKY-Opistossa opiskelijoiden tärkeimpiä oppimistavoitteita on toisten ihmisten kohtaaminen ja koskettaminen. Kauneudenhoitoalalla ollaan fyysisessä kontaktissa asiakkaiden, aluksi ventovieraidenkin ihmisten kanssa. Luonteva kanssakäyminen ja ”iholla” oleminen vaatii turvallista ja luotettavaa oppimisympäristöä ja ohjaajan tukea. Pienessä, yksialaisessa oppilaitoksessa opiskelijat tunnetaan yksilöinä, nimellä ja kasvotusten kommunikointi, sekä lähellä oleminen on osa asiakaspalvelijaksi kasvamista.
 
Miten digitaalisuus ja käsillä tekeminen kohtaavat?
 
Tärkein oppimisympäristö SKY-Opistossa on Tähtipaja, jossa päivittäin palvelemme oppilaitoksen ulkopuolisia asiakkaita. Asiakkaat varaavat hoidot nykyisin lähes 80 %:sti sähköisen ajanvarauksen kautta. Käytössämme on myös sähköinen asiakaskortisto, jonne opiskelijat tallentavat tiedot kulloinkin tehdystä hoidosta sekä siinä käytetyistä tuotteista. Järjestelmä on ollut käytössämme kymmenisen vuotta ja olemme saaneet olla mukana kehittämässä sitä aina paremmin toiveita ja tarpeita vastavaksi.
 
Pienessä työyhteisössä digitaalisuuden tuomat hyödyt ja muutokset eivät ole suuria harppauksia, etenemme askel askeleelta, yhdessä. Tämän lukuvuoden tavoitteina on uudistaa sähköisiä opetusmateriaaleja, esimerkiksi opetusvideoita ja QR koodeja hoitolaitteiden käyttöohjeisiin, sekä etsiä tarpeisiimme sopivin ratkaisu TO-jaksojen aikaiseen ohjaukseen ja raportointiin.

SKY-opiston kehittäjäryhmä

Pienen varaslähdön uuteen toimintasuunnitelmaan otimme kuitenkin jo tänä keväänä. TVT-toimintasuunnitelmaan on kirjattu ensi lukuvuodelle tavoite, että kaikki opetushenkilökuntaan kuuluvat suorittavat Some-Noviisi-oppimismerkin. Järjestämme Osaava Digi -rahoituksella jo tänä keväänä osaamismerkkipajoja, joissa henkilökunnan jäsenet voivat TVT-tukihenkilöiden ohjauksella suorittaa osaamismerkkejä.

Karoliina Oksanen
Verkkopedagogi, äidinkielen opettaja
Keskuspuiston ammattiopisto

Viimeisen vuoden aikana olen osallistunut lukuisiin johtamisen ja esimiestyön kehittämishankkeisiin, lukenut uutta johtamiseen linkittyvää kirjallisuutta, ottanut haltuuni digitaalisen toimintaympäristön uusia työvälineitä esimiestyön tukena sekä tehnyt esimiestyötä jatkuvasti oppien lisää. Näihin kokemuksiini pohjautuen, esitin itselleni kysymyksen. Mikä olisi ehdottoman tärkeä ominaisuus, joka jokaisen johtajan ja esimiehen tulee omata. Vastaus on selkeä, minäpystyvyys. Miksikö? Perustelen hieman vastaustani.
 
Termi, minäpystyvyys, on läheistä sukua itsetuntemukselle, itseluottamukselle ja minäkäsitykselle. Erottavana tekijänä termeissä on se, että minäpystyvyys kohdentuu myös tulevaisuuden potentiaalin näkemiseen. Siinä, missä vahvan itsetuntemuksen ja -luottamuksen omaava henkilö nojaa kokemukseen kyvyistään tai kykyjen tuomasta arvostuksesta, vahvan minäpystyvyyden omaavalla henkilöllä on kokemus myös tulevien haasteiden vaatimien kykyjen saavuttamisesta.
 
Johtajana minäpystyvä henkilö kykenee myymään asiat henkilöstölleen osoittaen esimerkiksi muutostilanteissa vahvaa uskoa tulevaisuuteen. Tällöin korostuu johtajan kokemus omien kykyjensä hallinnasta suhteessa tavoiteltuun toimintaan. Hyvä stressinsietokyky, avoimuus ja epävarmuuden sietäminen ovat ominaisia piirteitä minäpystyvälle johtajalle.
 
Ilman minäpystyvyyttä johtaja ei uskalla kajota potentiaaliinsa. Ensikritiikki voi saada hänet perumaan aikomuksensa, sillä hän tarvitsee paljon hyväksyntää ympäristöltään. Kehittyminen ja mukautuvuus hidastuvat, jos minäpystyvyys ei vahvistu.
 

70-20-10 -malli toimii tukena sekä työssäoppimisen suunnittelussa, koulutuksen järjestämisessä kuin henkilöstön osaamisen kehittämisessäkin. Katso lisää ideoita tästä julkaisusta. Opas on Salpauksen, Tredun ja Keudan yhteistä tuotantoa Osaava-hankkeessa.

Ammatillisten perustutkintojen perusteiden uudistukset (Tutke2) edellyttävät osaamisperusteisuuden, valinnaisuuden ja joustavuuden vahvistamista koulutuksen järjestämisessä. Ammatillisen koulutuksen rahoitusmuutokset pienentävät käytettävissä olevia taloudellisia resursseja.

Nämä muutokset haastavat meitä kaikkia ajattelutavan ja toiminnan muutoksiin - huolehdimme omasta osaamisestamme ja kehitämme ammattitaitoa moniosaajuuden sekä elinikäisen oppimisen näkökulmista. Tunnistamme ja tunnustamme oppimisen tapahtuva eri tavoilla.

Muutokset haastavat johdon ja esimieehet - henkilöstön osaamisen johtamista tulee tarkastella kokonaisuutena yhdessä toiminnan johtamisen kanssa, rikkoa perinteisiä osaamisen kehittämisen rajoja ja luoda yhdessä, myös opiskelijoiden ja työelämän kanssa, uutta tietoa ja ymmärrystä kokeilemalla ja tekemällä, verkostoissa.

Esimieheltä edellytetään työssäoppimisen ohjaamisessa ennakointia ja suunnittelua. Minkälaista osaamista työtiimillä on jo nyt? Mitä osaamista tarvitaan lisää yksilöille ja ryhmille? Tiimien kehittämisessä hyvä työkalu on ryhmäkeskustelut.

Lähde: 70-20-10 Opitaan yhdessä! Opas meille kaikille oppimisesta työelämässä.
CC BY-NC-SA

http://www.salpaus.fi/70-20-10-opitaan-yhdessa/Documents/70-20-10-opitaan-yhdessa-opas-2015-CC.pdf

AVA-instituutissa digimurros etenee aikaisemmasta poisoppimisen ja uusien toimintatapojen oppimisen kautta. Uutta toimintakulttuuria rakennetaan aktiivisen käytännön toimisen, kokeilemisen ja käytäntöön vakiinnuttamisen kautaa. "Muutos on tapahtunut vasta, kun toimimme ja ajattelemme uudella tavalla".

Kehittäminen on myös aina asiakaslähtöistä. Tärkeitä periaatteita ovat opiskelijan näkökulma, työelämälähtöisyys yhteistoiminta. Henkilökunnan digimurroksessa tärkeää on asenne ja muutoshalukkuus, uudistusten tarvelähtöisyys, kokemuksellisuus ja
ketteryys.

Katso Katja Laurinollin ja Henna Salmelan esitys AVA-instituutin digimurroksesta täältä!

Primus-opiskelijahallintojärjestelmän HOPS-näkymä on niin epäselvä ja epäinformatiivinen, että opiskelijoiden on vaikea seurata opiskelijoidensa edistymistä. Päätetiin luoda moderni sovellus älypuhelimelle, josta opiskelija pystyy helposti seuraamaan opintojensa ja ammattiosaamisen edistymistä.

Haluttiin, että opiskelijat ottavat vastuuta sovelluksen määrittelystä, suunnittelusta ja käyttöliittymän toteuttamisesta. Sovelluksen teknisemmästä toteutuksesta ja dataintegraatiosta vastaa tietohallinnon ohjelmistosuunnittelija ja tietoarkkitehtuurista vastaava kehittämispäällikkö. Sovellusta kehitetään ketterän ohjelmistokehitysmallin mukaisesti Minimum Viable Product –filosofialla, jossa työn tähtäin on saada aikaan lisäarvoa tuottava tuote mahdollisimman nopeasti ja pienillä resursseilla. Sovellus otetaan käyttöön syksyllä 2017.

Teksti ja lisätietoja: koulutuspäällikkö Miikka Merikanto, etunimi.sukunimi [at] businesscollege.fi